Mikä sen laukaisee
Kyse ei ole näkymän kauneudesta vaan mittakaavasta. Ensimmäistä kertaa elämässään ihminen näkee kokonaan kohteen, jonka sisällä koko ihmiskunnan olemassaolo on tapahtunut, ja tausta muuttuukin kohteeksi.
Voimakkaimmin kuvataan yleensä planeetan sijaan sen reunaa: ilma, jota kaikki elollinen hengittää, näkyy kapeana sinisenä kaistaleena ja näyttää siksi ohuelta ja hauraalta.
Toinen asia, jonka lähes kaikki mainitsevat, on se, ettei rajoja näy. Pinnalta puuttuvat viivat, joista ihmiset kiistelevät ja joiden vuoksi he sotivat, ja tämä yksinkertainen havainto osoittautuu yllättävän raskaaksi.
Termi syntyi 1980-luvun puolivälissä, kun tutkija keräsi palanneiden kertomuksia ja huomasi kuvausten olevan hyvin samanlaisia eri kulttuureista, ammateista ja ikäryhmistä tulevilla ihmisillä, jotka olivat lentäneet eri vuosina.
Kuinka hyvin ilmiötä on tutkittu
Samanlaisia kertomuksia on paljon, mutta ne ovat kertomuksia; mittauksia on vähän, otos on pieni ja hyvin poikkeuksellinen
Aiheessa on paljon heikkouksia. Harvat ovat lentäneet avaruuteen, valikoituminen on tiukkaa ja itse avaruuslento on äärimmäisen harvinainen kokemus, joten näkymän vaikutusta on tällaisessa tilanteessa lähes mahdotonta erottaa kaikesta muusta aiheutuvista vaikutuksista.
Siksi kokemusta on yritetty jäljitellä maan päällä: panoraamaprojektioilla ja virtuaalitodellisuudella, jossa Maa näkyy avaruusaluksen ikkunasta. Ne synnyttävät jonkinlaisen reaktion, mutta sitä ei voimakkuudeltaan voi verrata oikean avaruuslennon vaikutukseen.
Tarinalla on myös käytännöllinen puolensa. Useat palanneet vaihtoivat alaa ympäristönsuojeluun ja koulutukseen, ja ajatus yhdestä hauraasta yhteisestä planeetasta päätyi ympäristöliikkeen kielenkäyttöön paljon avaruusaihetta laajemmin.
Mitä yleiskatsausvaikutusta koskevissa kertomuksissa mainitaan useimmin?
Mikä on aiheen heikkous tieteen kannalta?
Lähteet
- Termi "yleiskatsausvaikutus" otettiin käyttöön vuonna 1987 avaruudessa käyneiltä ihmisiltä kerättyjen haastattelujen pohjalta. Kertomukset ovat samankaltaisia, mutta kyse on itse raportoituun kokemukseen perustuvista kuvauksista
- systemaattisia mittauksia on vähän, koska otos on erittäin pieni ja tarkoin valikoitunut. Kokemusta yritetään jäljitellä virtuaalitodellisuuden avulla, mutta vaikutuksen pysyvyyttä ei ole osoitettu
Seuraavaksi sarjassa ”Astronautit”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 2 sovelluksessa
