Miksi juuri äiti
Valinta oli pakon sanelema. Jokaisella aatelisella sukulaisella, joka sai vallan kuninkaan ollessa alaikäinen, oli syy olla palauttamatta sitä. Äidillä tällaista syytä ei ollut: hänen asemansa riippui täysin siitä, että hänen poikansa eläisi täysi-ikäiseksi ja nousisi valtaistuimelle.
Siksi hän oli dynastian säilymisen kannalta luotettavin vaihtoehto. Ei erityisten hyveiden vuoksi, vaan etujen yhteensopivuuden takia: vain äidille oli edullista luovuttaa valta ajallaan.
- PuolustusSijaishallitsijattaret johtivat sotia ja piirityksiä, solmivat liittoja ja keräsivät armeijalle veroja aivan kuten kuninkaat.
- LaitAsetukset julkaistiin alaikäisen hallitsijan nimissä, mutta sijaishallintoneuvosto laati ja hyväksyi ne.
- AvioliitotKruununperijän avioliittoneuvottelut olivat ulkopolitiikan tärkein väline, ja sijaishallitsijatar hoiti niitä henkilökohtaisesti.
Huomaa toinen kohta. Ilmaus "kuninkaan nimissä" säilytti vaikutelman tavanomaisesta järjestyksestä. Oikeudellisesti mikään ei muuttunut, joten sijaishallinto ei edellyttänyt uusia lakeja eikä kenenkään oikeuksien tunnustamista.
Sijaishallinto ei perustunut naisen oikeuteen hallita, vaan dynastian etuihin. Valta annettiin tunnustuksen sijaan siksi, että se oli vähiten vaarallinen vaihtoehto.
Mikä oli vaikeaa
Ensimmäinen vaikeus oli jatkuva vastustus. Aatelisto yritti säännöllisesti syrjäyttää sijaishallitsijattaren vedoten siihen, etteivät naiset kyenneet hallitsemaan. Suuri osa hänen voimavaroistaan kului hallitsemisen sijaan asemansa säilyttämiseen.
Toinen oli vallan luovuttaminen. Pojan täysi-ikäistyminen oli usein ristiriitainen hetki: aikuistunut kuningas halusi hallita itse, kun taas äiti oli ehtinyt rakentaa oman hallintojärjestelmänsä, josta luopuminen oli vaikeaa molemmille osapuolille.
Kolmas oli jälkipolvien arvio. Kronikoita kirjoittivat ihmiset, joille naisen valta oli poikkeama, joten sijaishallinnon onnistumiset luettiin neuvonantajien ansioksi ja epäonnistumiset pantiin henkilökohtaisesti sijaishallitsijattaren syyksi. Historioitsijat tekevät tämän korjauksen edelleen.
Samanlainen järjestely oli käytössä Euroopan ulkopuolellakin: leskikeisarinnat, kuningataräidit ja suvun vanhemmat naiset hallitsivat alaikäisten kruununperijöiden puolesta monissa eri kulttuureissa ja samoista syistä.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Historia → Naiset historiassa”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Alaikäisen kruununperijän sijaishallinto, jota useimmiten hoiti äiti, oli yleinen instituutio Euroopassa ja sen ulkopuolella sijaitsevissa monarkioissa
- sen vakaus yhdistetään sijaishallitsijattaren ja dynastian etujen yhteneväisyyteen