FI
LataaLataa

Mitä pääkallo merkitsi ennen merirosvoja

Miqon toimitus · 2 lähdettä

Muistutus, ei uhka

Eurooppalaisessa perinteessä pääkallo oli vuosisatojen ajan mietiskelyn aihe. Se kuvattiin kirjojen ja kellojen vierelle, sijoitettiin munkkien selleihin ja kaiverrettiin hautakiviin. Viesti oli suunnattu katsojalle: muista, että sinäkin olet kuolevainen, ja käytä aikasi mielekkäästi.

Huomaa, ettei kyse ole missään näistä kolmesta tapauksesta pelottelusta. Pääkallo toimii siirtymän ja rajan merkkinä, ei vaarasta varoittavana merkkinä. Katsojaa kehotetaan ajattelemaan, ei perääntymään.

Sama merkki voi saada päinvastaisen merkityksen. Pääkallo kulki pohdiskeluun kehottamisesta kohti varoitusta: "Älä tule lähemmäs."

Miten siitä tuli uhka

Sotilasosastot alkoivat käyttää sitä pelottavana tunnuksena, ja merenkulun tapa toi mustan lipun merkiksi siitä, ettei armoa annettaisi. Pääkallolla varustettu merirosvolippu ilmestyi vasta 1700-luvun alussa ja oli käytössä vain muutaman vuosikymmenen ajan.

Merkitys muuttui lopullisesti 1900-luvulla, kun pääkallosta tuli myrkystä ja suurjännitteestä varoittava vakiintunut merkki. Tunnusta alettiin painaa pulloihin ja sähkötauluihin, ja useille sukupolville se on siitä lähtien ennen kaikkea vaaran merkki.

On kiinnostavaa, ettei muissa perinteissä ole kuljettu tätä samaa polkua. Siellä, missä pääkallo liittyy vainajien muistopäivään, se on edelleen värikäs eikä pelottava: sitä muotoillaan sokerista, koristellaan ja annetaan lahjaksi.

Merkitys ei muuttunut yhdellä kertaa vaan kerrostumalla, eivätkä vanhat kerrokset kadonneet mihinkään. Siksi sama merkki esiintyy nykyään sekä myrkkypurkissa, korussa että hautakivessä ja tarkoittaa kussakin tapauksessa eri asiaa.

Lue loppuun Miqo-sovelluksessa

Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Mytologia → Symbolit”

QR-koodi Miqo-sovelluksen lataamiseen

Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.

Lähteet

  1. Pääkallo on esiintynyt eurooppalaisessa taiteessa kuolevaisuuden muistutuksena antiikista lähtien
  2. virallisesti siitä tuli vaaran merkki 1800- ja 1900-luvuilla myrkkymerkintöjen myötä