Talo täyttämättömänä aukkona
Syy talon autioitumiseen on yleensä tylsä: perilliset eivät päässeet sopuun perinnöstä, omistaja muutti pois, tontti odottaa rakentamista tai remontti osoittautui purkamista kalliimmaksi. Kukaan ei tiedä tai tarkista näitä selityksiä, koska ne eivät kiinnosta ketään.
Itse talo sen sijaan tarjoaa runsaasti aineksia: narinaa, pimeyttä, rikkinäisiä ikkunoita ja jäljelle jääneitä tavaroita. Sisälle kurkistava ihminen kokee todellista pelkoa, ja pelko vaatii syyn. Näin syntyy tarina, joka selittää tunteen.
Tyhjä talo jää tyhjilleen. Todellinen syy on yleensä arkinen eikä kukaan tiedä sitä.
Joku tuntee sisällä pelkoa. Narinan ääni, kylmyys, tunne jonkun läsnäolosta. Tunne on todellinen, mutta selitystä ei ole.
Taloon liitetään tarina. Usein mukaan otetaan jossain lähistöllä tapahtunut vanha tragedia, vaikka se olisi sattunut toisessa paikassa.
Kertomus saa yksityiskohtia. Jokainen kertoja lisää vuoden, nimen ja ikkunan, jossa näkyy hahmo. Kahden sukupolven jälkeen tarina on yksityiskohtainen.
Kolmas vaihe on paljastavin. Alueella on yleensä todella tapahtunut jotain, ja legenda tarttuu siihen, koska näin se vaikuttaa tarkistettavalta: vanhemmat ihmiset voivat vahvistaa, että jotain sen kaltaista todella tapahtui. Mikään ei kuitenkaan yhdistä tapahtumaa juuri tähän taloon.
Toistuvat yksityiskohdat
- Valo ikkunassaAjovalojen heijastus tai auringonlaskun valo ehjässä ikkunalasissa. Kaikkien tällaisten tarinoiden yleisin yksityiskohta.
- Lapsi tai nainen valkoisissaHahmo, joka herättää sääliä eikä uhkaa. Tällaiset mielikuvat jäävät mieleen ja kulkevat kertomuksissa paremmin kuin pelottavat.
- Ovi, joka ei aukeaYleensä kyse on vain vääntyneestä karmista. Tarinassa siitä tulee huone, johon ei saa mennä.
Yhtäläisyydet eivät selity kertojien yhteydenpidolla, vaan sillä, että kaikissa taloissa on samanlaisia fyysisiä piirteitä ja kaikki ihmiset havaitsevat asioita samankaltaisesti. Narinaa, vetoa ja valon leikkiä on kaikkialla, ja niitä selitetään kaikkialla samalla tapaa.
Lisäksi mukaan tulevat yöaikaiset tapahtumat. Tällaisessa paikassa yön viettänyt ihminen voi hyvinkin kokea unen ja valveen rajatilan, jossa mieli on jo herännyt mutta keho ei vielä, ja tuntea huoneessa jonkun läsnäolon. Kertomus kuulostaa silminnäkijän kertomukselta.
Mistä hylättyä taloa koskeva legenda yleensä alkaa?
Miksi eri taloja koskevissa tarinoissa on samoja yksityiskohtia?
Lähteet
- Kansanperinteentutkimuksessa on kuvattu mekanismeja, joiden kautta kaupunkilegendat saavat uudelleenkertomisessa lisää yksityiskohtia
- herätessä koettu läsnäolon tunne selittyy unen ja valveen rajatilalla
Seuraavaksi sarjassa ”Kaupunkilegendat”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa
