Mitä keskelle jää
Polttoaine loppuu. Niin kauan kuin reaktiot jatkuvat, sisältä tuleva paine kannattelee tähteä. Kun reaktiot loppuvat, mikään ei enää kannattele sitä.
Ydin romahtaa sisäänpäin. Romahdus kestää sekunnin murto-osia. Aine puristuu tiheyteen, jota on tavallisissa oloissa mahdoton kuvitella.
Ulkokuori sinkoutuu ulospäin. Takaisin heijastuva shokkiaalto ja hiukkasvirta sinkoavat ulommat kerrokset tuhansien kilometrien sekuntinopeudella.
Ydin jää jäljelle. Pienemmällä massalla se on kaupungin kokoinen neutronitähti. Suuremmalla massalla se on kohde, josta edes valo ei pääse ulos.
Neljäs vaihe tuo eteen vaikeimmin kuviteltavan luvun. Neutronitähden aine on niin tiheää, että sormustimellinen sitä painaisi suunnilleen yhtä paljon kuin vuori.
Tällaiset jäännökset pyörivät usein nopeasti ja lähettävät tarkasti suunnatun säteen. Maasta katsottuna se näkyy uskomattoman täsmällisinä pulsseina, niin täsmällisinä, että ensimmäinen havaittu signaali nimettiin leikillään mahdolliseksi viestiksi.
Mitä ulkopuolelle jää
Ensimmäinen laatta kertoo harvinaisesta tapauksesta, jossa tähtitieteellinen tapahtuma näkyy sekä taivaalla että kirjallisissa lähteissä. Havaitsijat kuvasivat uuden kirkkaan tähden, joka näkyi jopa päivällä, ja nykyään tuolla paikalla näkyy laajeneva pilvi.
Kolmas laatta selittää, miksi tämä koskee kaikkia. Maan kuoressa ja ihmiskehossa olevat raskaat alkuaineet muodostuivat tähdissä ja levisivät galaksiin juuri tällaisten räjähdysten mukana, eikä niiden kuljettamiseen tänne ole muuta tapaa.
Laajeneva pilvi ei kuitenkaan vain katoa. Se törmää tähtienväliseen kaasuun, puristaa sitä kokoon ja käynnistää uusien tähtien muodostumisen, joten yhden tähden loppu osoittautuu seuraavien aluksi.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Avaruus → Tähdet”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Kun massiivisen tähden ydinpolttoaine loppuu, ydin romahtaa ja muodostaa neutronitähden tai mustan aukon, samalla kun ulkokuoret sinkoutuvat avaruuteen
- raskaat alkuaineet leviävät tähtienväliseen avaruuteen ja päätyvät myöhempien tähtien ja planeettojen osiksi