Mikä tässä on arvoitus
Kuvittele ääretön metsä. Katsoitpa minne tahansa, katseesi osuisi ennemmin tai myöhemmin puunrunkoon: mitä kauempana puut olisivat, sitä pienemmiltä ne näyttäisivät, mutta niitä olisi enemmän. Yhtenäinen runkojen seinä olisi väistämätön.
Sama pätee äärettömään ja ikuiseen maailmankaikkeuteen. Kaukaiset tähdet olisivat himmeämpiä, mutta niiden määrä kasvaisi nopeammin kuin kirkkaus vähenisi. Kun kaikki lasketaan yhteen, taivas hohtaisi tasaisesti ja kirkkaana. Öisin näemme täsmälleen päinvastaista, ja se vaatii selityksen.
Taivas on pimeä, koska kaukaiset tähdet ovat liian himmeitä ja niiden välissä oleva pöly imee niiden valon.
Tähtien himmeyden korvaa niiden suuri määrä, eikä pöly ratkaise ongelmaa: absorboituaan valoa vuosisatojen ajan se kuumenisi ja alkaisi itse hohtaa. Tämä vastaväite esitettiin jo ennen modernin kosmologian syntyä.
Vastaus liittyikin aikaan
Maailmankaikkeudella on ikä, eikä valo kulje hetkessä. Siksi näemme siitä vain sen osan, josta valo on ehtinyt saapua tänne tämän ajan kuluessa. Kauempana on tähtiä, mutta niiden valo ei ole vielä saapunut.
Yötaivaan pimeys on suora seuraus siitä, että maailmankaikkeudella on ollut alku. Muuten koko taivas hohtaisi.
Myös laajeneminen vaikuttaa asiaan. Hyvin kaukaisista lähteistä tuleva valo venyy matkalla ja siirtyy ihmissilmälle näkymättömille aallonpituuksille. Osa varhaisen maailmankaikkeuden säteilystä saapuu meille todella joka suunnasta, mutta ei valona vaan heikkona radiosäteilynä.
Lopputulos on kaunis: taivas todellakin hohtaa tasaisesti joka suuntaan, kuten paradoksi ennusti. Me vain havaitsemme tämän hohteen silmien sijaan laitteilla, ja se on jäähtynyt muutaman asteen absoluuttisen nollapisteen yläpuolelle.
Miksi tämä kysymys on tärkeä
Kysymystä pohdittiin vuosisatoja ennen kuin käytössä oli riittävän tehokkaita teleskooppeja, ja se osoitti, että ikuisen ja muuttumattoman maailmankaikkeuden kuvassa oli jotain vialla. Öisin jokaisen ihmisen nähtävissä oleva ilmiö muodostui todisteeksi sen puolesta, että maailmankaikkeudella oli alku.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Avaruus → Maailmankaikkeuden alku”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Kysymys tunnetaan Olbersin paradoksina, ja sitä on pohdittu 1600-luvulta lähtien. Nykyinen selitys perustuu havaittavan maailmankaikkeuden rajalliseen ikään ja kaukaisen säteilyn punasiirtymään