Kolme tunnettua tapausta
- SäilykkeetRuokaa haluttiin säilyttää pitkään, ja menetelmän kehittäjälle luvattiin palkkio: armeija tarvitsi jotain, millä ruokkia joukkonsa sotaretkellä.
- RannekellotEnnen sotaa niitä pidettiin naisten asusteena. Juoksuhaudoissa taskukellot olivat hankalia, ja rannekello vei voiton.
- TerveyssiteetErittäin imukykyinen materiaali valmistettiin sidetarpeisiin. Sairaanhoitajat alkoivat käyttää sitä toiseen tarkoitukseen, ja sodan jälkeen valmistaja aloitti sen tuotannon.
Toinen tapaus näyttää mekanismin paremmin kuin muut. Kyse ei ollut keksinnöstä - rannekellot olivat jo olemassa. Sota teki sopimattomana pidetystä käytännöllisen, eikä sen jälkeen enää palattu entiseen.
Sota keksii harvoin mitään. Se poistaa vastaväitteet - tottumuksen, säädyllisyyden ja hinnan - ja siksi muutamassa vuodessa tapahtuu sellaista, mihin tavallisesti kuluisi vuosikymmeniä.
Mikä muu yleistyi samalla tavalla
Kangaspintainen ilmastointiteippi kehitettiin ammuslaatikoiden tiivistämiseen ja kestämään sateessa. Sodan jälkeen rakennusalan työntekijät toivat sitä kotiin, ja sitä päätyi jokaisen rautakaupan hyllyille.
Teepussit yleistyivät keinona annostella teetä nopeasti ja ilman teepannua. Mikroaaltouuni kehittyi tutkateknologiasta, ja pikaliima sai alkunsa yrityksestä valmistaa läpinäkyvä tähtäin.
On myös käänteisiä esimerkkejä, joista puhutaan harvemmin. Paljon jäi päinvastoin odottamaan: siviilialan kehitys pysähtyi, tuotanto suunnattiin muualle ja kokonaiset alat seisoivat vuosikausia.
Historioitsijat varoittavat myös kauniilta kuulostavasta päätelmästä, jonka mukaan sota edistää kehitystä. Vain rintamalla tarvittavien alojen suppea joukko nopeutuu, mutta kiihdytyksen kokonaiskustannukset ovat täysin suhteettomat hyötyyn nähden.
Myös käänteinen kehityskulku on kuvaava. Osa rintamaa varten kehitetyistä ratkaisuista ei juurtunut rauhan aikana lainkaan: ne olivat liian kalliita, liian hankalia tai yksinkertaisesti tarpeettomia. Jäljelle jää se, mikä ratkaisi ongelman, joka on olemassa myös ilman sotaa.
Oma kategoriansa ovat puutteen vuoksi muuttuneet tavarat. Kahvinkorvikkeet, margariini voin sijaan ja paperipakkaukset pellin sijaan. Osa näistä korvikkeista katosi sodan jälkeen, kun taas osa jäi käyttöön halvempana vaihtoehtona.
Mitä sota tekee keksinnöille?
Mitä kannattaa muistaa ajatuksesta, että sota edistää kehitystä?
Lähteet
- Säilöntä, rannekellojen yleistyminen, hygieniatuotteiden teollinen tuotanto ja kangaspintainen ilmastointiteippi liittyvät sotatarpeisiin
- historioitsijat huomauttavat, että kiihtyminen koskee suppeaa joukkoa aloja eikä tarkoita kehityksen yleistä nopeutumista
Seuraavaksi sarjassa ”Sodat ja rauha”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 2 sovelluksessa
