Nenä kulkee tunteisiin lyhyttä reittiä
Silmästä tuleva viesti kulkee ensin talamuksen kautta - aseman, jossa viestivirrat lajitellaan ja välitetään eteenpäin - ja pääsee vasta sitten tunteista vastaaville alueille. Tuoksulla reitti on lyhyempi: nenän reseptoreista viesti kulkee hajukäämiin ja sieltä lähes suoraan mantelitumakkeeseen ja lähialueille, jotka vastaavat tunteista ja muistista.
Siksi tuoksua on vaikea pohtia tietoisesti. Et päätä, että se miellyttää sinua - olet jo kumartumassa lähemmäs tai huomaamattasi vetäytymässä kauemmas ja keksit selityksen vasta myöhemmin. Samasta syystä tuoksu tarttuu niin tiukasti muistiin: toisen shampoo hississä palauttaa mieleen kokonaisen tarinan, jota et ole ajatellut vuosiin.
Kun ihmisiltä kysytään suoraan, mikä on kumppania valittaessa tärkeintä, naiset asettavat keskimäärin kehon hajun ulkonäön edelle ja miehet päinvastoin. Kyse on kyselyvastauksista, ei käyttäytymisen mittauksista, ja vastaajat olivat enimmäkseen nuoria aikuisia. Alla olevat palkit näyttävät piirteen sijoituksen vastauksissa, eivät prosenttiosuuksia.
Mitä ihmisestä voi oikeastaan haistaa
Kehon hajussa on biologisia aineksia. Vuonna 1995 biologi Klaus Wedekind julkaisi kokeen, jota alettiin myöhemmin kutsua T-paitakokeeksi: miehet nukkuivat 2 yötä puuvillaisissa T-paidoissa, ja naiset haistoivat ja arvioivat niitä. Miellyttävämmiltä tuntuivat niiden miesten tuoksut, joiden immuunijärjestelmän geenit poikkesivat enemmän heidän omistaan.
Selitys kuulostaa houkuttelevalta: vanhempien erilaiset immuunigeenit merkitsevät lapselle laajempaa suojaa. Tulosta ei kuitenkaan aina saada toistettua. Jo siinä ensimmäisessä tutkimuksessa mieltymys kääntyi päinvastaiseksi osalla osallistujista, ja myöhemmissä tutkimuksissa vaikutus välillä näkyy, välillä ei: paljon riippuu siitä, miten näytteet kerättiin ja keiltä kysyttiin. Tätä on liian aikaista pitää sääntönä.
Kehon hajun yhteys immuunigeeneihin: tulokset ovat ristiriitaisia
Toinen asia sen sijaan pitää hyvin paikkansa: kehon haju ei ole pysyvä. Hiki itsessään on lähes hajutonta - ihon bakteerit muuttavat sen hajuksi, ja niihin vaikuttavat uni, ruoka, stressi ja kangas, jota pidät päälläsi koko päivän. Sama ihminen tuoksuu erilaiselta rauhallisena iltana ja stressaavalla viikolla.
Ja tärkeintä on, että tuoksua on lähes mahdoton valmistella etukäteen. Voit valita kuvan, säätää valaistuksen ja harjoitella asennon. Tuoksu tulee vastaan kokonaisena ja kerralla, ihmisen mukana. ”Tärkeämpi” ei tässä tarkoita ”aina ratkaiseva”: nenä ehtii ensin, ja sitä on vaikeampi muokata. Siitä syntyy se outo tunne: katsot - kaikki on kohdallaan, menet lähemmäs - ja haluatkin astua pois.
Ulkonäköä tarkastelet. Tuoksu ratkaisee puolestasi ennen kuin ehdit pohtia sitä.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Ihmissuhteet → Vetovoima”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Wedekind et al., ”MHC-dependent mate preferences in humans”, Proceedings of the Royal Society B, 1995
- Herz & Inglis, ”Sex differences in response to physical and social factors involved in human mate selection”, Evolution and Human Behavior, 2004