Miksi raja ei näy viestittelyssä
Kasvokkaisessa keskustelussa rajalla on keho. Katsot kelloa, käännät katseesi pois, nouset ylös, sanot "minun on lähdettävä" - ja toinen tulkitsee kymmeniä merkkejä jo ennen kuin saat lauseesi loppuun. Chatissa näitä merkkejä ei ole: on vain teksti ja tauko.
Ja taukoa on vaikea tulkita. "Luettu" ja "kirjoittaa..." ovat tehneet hiljaisuudestasi näkyvää: aiemmin toinen ei tiennyt, oliko viesti tullut perille, mutta nyt hän tietää, että avasit sen etkä kirjoittanut mitään. Hiljaisuudesta tuli viesti, jota et lähettänyt, ja jokainen tulkitsee sen omalla tavallaan.
Siksi viestittelyn raja näkyy vain yhdessä muodossa: siinä, mitä teet. Mihin aikaan vastaat, kuinka nopeasti ja yksityiskohtaisesti vastaat sekä mistä ylipäätään suostut puhumaan viesteillä. Tällaisia rajoja on yleensä useita, ja sekaannus alkaa, kun niitä pidetään yhtenä rajana.
- AjankohdatMilloin olet ylipäätään tavoitettavissa viesteillä. Ei "olen nyt kiireinen", vaan "yhdentoista jälkeen en katso puhelintani".
- NopeusKuinka nopeasti vastaat. Kahden tunnin tauko ei tarkoita, että olisit loukkaantunut, jos kaksi tuntia on sinulle tavallinen vastaustahti.
- AihepiiritMistä ei keskustella viesteillä. Vaikean keskustelun voi siirtää puheluun sen sijaan, että sitä käsitellään viesteissä rivi riviltä.
- MääräKuinka paljon otat kerralla vastaan. Kahteenkymmeneen peräkkäiseen viestiin voi vastata yhdellä viestillä, ei kahdellakymmenellä.
Toinen oppii viikon, ei yhden lauseen perusteella
Se, että sanot kerran "vastaan iltaisin", ei juuri muuta mitään. Toinen perustaa toimintansa tilastoihin, ei muotoiluun: hän ei muista sanojasi vaan sen, kuinka monta kertaa olet viime päivinä vastannut heti. Viisi rauhallista iltaa ja kaksi vastausta aamuyhdeltä eivät muodosta sääntöä, vaan vaikutelman, että "joskus se on sittenkin mahdollista" - ja sinua testataan joka ilta.
Oppimispsykologiassa tämä on tunnettu ilmiö: harvoin ja ennakoimattomasti tuleva vahvistaminen vakiinnuttaa käyttäytymisen tehokkaammin kuin säännöllinen vahvistaminen. Viestittelyä koskevia suoria kokeita on vähän, joten tämän soveltaminen chattiin on selitys, ei todistettu fakta. Mekanismi on silti tunnistettava: juuri ennakoimaton saatavuus pitää toisen tarkistamassa tilannetta.
Esimerkki yhdestä viikosta: pylvään korkeus näyttää, kuinka nopeasti vastasit illalla. Keskiviikko ja lauantai painavat tässä enemmän kuin kaikki rauhalliset päivät yhteensä.
Tästä seuraa tylsähkö johtopäätös: raja ei pysy voimassa muotoilun voimalla vaan toistuvuudella, myös niinä iltoina, jolloin vastaaminen olisi hyvin helppoa. Ensimmäisinä päivinä painostus yleensä lisääntyy eikä vähene: se on normaali reaktio muuttuneeseen sääntöön, ei merkki siitä, että tekisit jotain väärin.
Miten raja kannattaa muotoilla viestittelyssä?
Miksi on tärkeää pitää kiinni tavallisesta vastaustahdista?
Lähteet
- Perustuu assertiivisuutta käsittelevään käytännön kirjallisuuteen, jossa raja määritellään omaa toimintaa koskevaksi säännöksi, sekä oppimispsykologian klassisiin vahvistamisohjelmia käsitteleviin tutkimuksiin. Soveltaminen viestisovelluksiin on tulkinta: juuri tästä mekanismista viestittelyä koskevaa tutkimusta on lähes olemattomasti
Seuraavaksi sarjassa ”Henkilökohtaiset rajat”
3 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa
