Miltä se näytti
- heinäkuuYksi nainen alkaa tanssia kadulla ja jatkaa useita päiviä peräkkäin.
- viikko myöhemminHänen seuraansa liittyy kymmeniä kaupunkilaisia. Tanssi jatkuu ilman musiikkia ja taukoamatta.
- elokuuViranomaiset päättävät, että hoitona on antaa tanssin jatkua: he järjestävät tiloja ja palkkaavat muusikoita.
- syksyIlmiö hiipuu. Asiakirjoissa mainitaan uupumukseen kuolleita.
Viranomaisten päätös vaikuttaa oudolta, mutta se perustui tuon ajan lääketieteelliseen ajatteluun: kuuman veren uskottiin poistuvan kehosta liikkumisen kautta. Käytännössä tämä vain pitkitti tapahtumia.
Tämä ei ollut ainoa tapaus: samankaltaisia purkauksia oli kuvattu alueella jo aiempina vuosisatoina. Toisin sanoen ihmisillä oli valmiina kulttuurinen malli tällaiselle tilalle.
Mitä selityksiä on esitetty
Viljassa kasvavan sienen aiheuttama myrkytys on suosittu selitys, mutta se sopii kuvaukseen huonosti. Torajyvämyrkytys aiheuttaa kouristuksia ja verenkierron häiriöitä, joiden vuoksi pitkäkestoinen, koordinoitu tanssi olisi fyysisesti mahdotonta.
Yleisemmin hyväksytty selitys on äärimmäiseen stressiin liittyvä joukkoreaktio. Vuosi oli nälänhädän leimaama, kaupunki oli kärsinyt sairauksista ja satojen tuhoutumisesta, ja paikalliseen perinteeseen kuului uskomus pyhimyksestä, joka saattoi aiheuttaa hillitöntä tanssia.
Samankaltaisia purkauksia kuvattiin myös 1900-luvulla: naurukohtauksia koulussa, joukkopyörtymisiä tehtaissa ja fyysistä syytä vailla olevia oireita ihmisryhmissä. Mekanismin ajatellaan olevan sama, vain muoto muuttuu.
On tärkeää, etteivät osallistujat teeskennelleet. Oireet koetaan todellisina, eikä ihminen voi lopettaa niitä vain päättämällä niin - siksi historioitsijat torjuvat petokseen tai muoti-ilmiöön perustuvat selitykset.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Historia → Salaisuudet ja arvoitukset”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Strasbourgin vuoden 1518 tapaus kirjattiin kaupungin kronikoihin ja tuon ajan lääketieteellisiin asiakirjoihin
- osallistujia oli kymmeniä, ja kuolemantapauksia raportoitiin. Torajyvämyrkytysselitys sopii huonosti ergotismin kliiniseen kuvaan. Yleisin selitys on nälänhädän, epidemioiden ja paikallisten uskomusten taustalla syntynyt massapsykogeeninen sairaus
- vastaavia tapauksia kuvattiin myös 1900-luvulla