Mistä kielto sai alkunsa
Ensimmäinen kohta selittää myös sanonnan rahaa koskevan puoliskon. Tuuli puhaltaa pois eikä tuo mitään; siksi viheltäminen yhdistettiin toimeentulon menettämiseen, ja tämä yhteys on säilynyt ilman mitään yhteyttä mereen.
Samankaltaisia kieltoja on kaukana Euroopan ulkopuolellakin: yöllä ei saa viheltää, sisätiloissa ei saa viheltää eikä revontulien aikana saa viheltää. Yhtäläisyys ei johdu yhteisestä alkuperästä vaan itse äänen ominaisuuksista: se on terävä, suunnattu ja kutsua muistuttava.
Vihellys erottuu muutenkin muista äänistä. Se kuuluu kauas, erottuu helposti taustalta eikä muistuta puhetta - juuri siksi sitä käytetään koiran kutsumiseen, merkinantoon vuorilla ja metsästyskäskyihin.
Miten tätä voi tulkita nykyään
Etnografit eivät kuvaa tällaisia sääntöjä harhaluuloina vaan tapoina jäsentää tilaa. Kiellot kertovat, missä tuon ajan ihmiset vetivät rajan oman ja vieraan välille ja mitkä teot rikkoivat tuota rajaa.
Kielto on säilynyt hämmästyttävän sitkeästi. Se on elänyt sekä tuuliselityksen että pahoihin henkiin liittyvän selityksen yli; nykyään sitä toistavat ihmiset, jotka eivät usko kumpaankaan, tavan vuoksi eivätkä vakaumuksesta.
Näin uskomukset yleensä toimivat. Niitä on turha testata, koska ne eivät tarvitse vahvistusta: ne pysyvät elossa toistamisen ansiosta ja siksi, että rikkominen tuntuu hieman epämukavalta, kun taas noudattaminen ei maksa mitään.
Mihin viheltämiskielto yhdistetään?
Miksi tällaiset kiellot säilyvät pitkään?
Lähteet
- Sisätiloissa viheltämisen kielto on dokumentoitu eri kulttuureissa, ja se yhdistetään uskomuksiin tuulen kutsumisesta ja yliluonnollisten voimien houkuttelemisesta
- laivoilla noudatettavaa viheltämiskieltoa käsitellään erikseen. Etnografit pitävät tällaisia sääntöjä tapana jäsentää tila omaksi ja vieraaksi
Seuraavaksi sarjassa ”Taikausko”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa
