Valo on aina myöhässä
Valon nopeus on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Nanosekunnissa valo kulkee noin 30 senttimetriä: näet käden ulottuvilla olevan näytön parin nanosekunnin viiveellä. Maassa tämä ei haittaa ketään - etäisyydet ovat liian lyhyitä, jotta viiveen voisi huomata.
Avaruudessa etäisyydet ovat toista luokkaa, ja viiveestä tulee merkittävä. Kuun valo kulkee luoksesi noin 1,3 sekunnissa. Auringon valo kulkee 8 minuuttia 20 sekuntia: jos Aurinko sammuisi juuri nyt, tietäisit siitä vasta yli kahdeksan minuutin kuluttua, ja koko tämän ajan taivas näyttäisi täysin tavalliselta.
Kauempana ero kasvaa. Sirius, taivaan kirkkain tähti, näkyy sellaisena kuin se oli lähes yhdeksän vuotta sitten. Pohjantähti on eri arvioiden mukaan 320-430 valovuoden päässä - sen tarkasta etäisyydestä kiistellään yhä. Andromedan galaksi, jonka voi nähdä pimeänä yönä ilman minkäänlaista kaukoputkea, lähettää meille valoa, joka lähti matkaan kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten. Yötaivas ei ole yhden hetken tilannekuva vaan eri aikakausien kerroskakku.
”Näkemäsi tähdet ovat sammuneet jo kauan sitten” - lähes aina väärin
Lause on kaunis, ja siksi sitä toistetaan. Siinä kuitenkin vaihdetaan yksi ajatus toiseen: jos valo on vanhaa, lähdettä ei enää ole. Asian voi tarkistaa helposti. Ihmissilmä erottaa koko taivaalta noin 9 000 tähteä, ja lähes kaikki niistä ovat muutaman tuhannen valovuoden sisällä. Tähdet kuitenkin elävät miljoonia vuosia - massiivisimmat ja lyhytikäisimmät niistä - tai miljardeja vuosia, kuten Aurinko. On äärimmäisen epätodennäköistä, että jokin tietty tähti olisi sammunut juuri niiden satojen vuosien aikana, jotka sen valolta kului matkalla.
Paljain silmin näkyvistä tähdistä jo sammuneita: arviolta alle 1 %
Poikkeuksiakin on. Orionin tähdistössä oleva Betelgeuze on punainen ylijättiläinen, ja se on eri arvioiden mukaan 500-700 valovuoden päässä. Se päättää todella elämänsä supernovaräjähdykseen, mutta tarkka ajankohta on avoin kysymys: arviot vaihtelevat lähimmistä kymmenistä tuhansista vuosista huomattavasti pidempään aikaan. Jos räjähdys on jo tapahtunut, saamme tietää siitä vasta vuosisatojen kuluttua. Mutta kyse on yhdestä tähdestä, ei koko taivaasta.
- Sano täsmällisesti: ”Siriuksen valo kulki luoksemme lähes yhdeksän vuotta.”
- Katso etäisyyttä valovuosina - se kertoo suoraan valon iän.
- Muista, että jokaiseen havaintoon liittyy viive, mutta läheltä katsottuna sitä ei vain huomaa.
- Toista, että ”kaikki nämä tähdet ovat sammuneet jo kauan sitten” - lähes mikään niistä ei ole.
- Älä sekoita väitteitä ”valo on vanhaa” ja ”lähdettä ei enää ole” - ne tarkoittavat eri asioita.
- Älä odota näkeväsi kaukaisen tähden leimahdusta samalla hetkellä, kun se tapahtuu.
Miksi näet kaukaista tähteä katsoessasi sen menneisyyden?
Tarkoittaako tähden vanha valo, ettei tähteä enää ole?
Lähteet
- Etäisyydet perustuvat astrometrisiin mittauksiin (Hipparcos- ja Gaia-luotaimet)
- paljain silmin näkyvien tähtien määrä perustuu kirkkaiden, enintään 6,5 magnitudin tähtien luetteloihin. Pohjantähden ja Betelgeuzen etäisyysarviot vaihtelevat eri tutkimuksissa, joten ne esitetään vaihteluvälinä
Seuraavaksi sarjassa ”Tähdet”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 2 sovelluksessa
