FI
LataaLataa

Miksi toistat vanhempiesi mallia

Miqon toimitus · 2 lähdettä

Opit sen kuin pyörällä ajon

Lähes mikään sinulle ennen 3-4 vuoden ikää tapahtunut ei ole tallentunut yksittäisinä muistoina: aivojen järjestelmä, joka jäsentää muistot sanoja ja päivämääriä sisältäväksi tarinaksi, kypsyy myöhemmin. Toinen järjestelmä toimii kuitenkin lähes alusta asti - se ei muista tapahtumia vaan toimintojen järjestyksen. Se ylläpitää myös pyörällä ajoa, näppäimistön käyttöä ja kotimatkan muistamista.

Siihen on tallentunut vanhemmiltasi opittu: millä äänensävyllä riita alkaa, kuinka kauan hiljaisuus kestää sen jälkeen, millainen ilme ihmisellä on sekuntia ennen huutoa ja mitä tehdään, kun pelottaa. Ei sääntönä, jonka voisi kiistää - vaan liikkeenä, joka vain tapahtuu.

Siksi toistuminen tuntuu niin oudolta. Et muista, että äitisi teki niin - kuulet hänen lauseensa jo omalla äänelläsi sanottuna. Ärsykkeen ja reaktion väliin ei mahdu ajatusta: kehosi ehtii ensin. Se kuuluu voimakkaimmin, kun olet väsynyt, univajeessa tai peloissasi: kuormituksessa harjoitelluin sujuu helpoimmin.

Eteenpäin ei välity lapsuus vaan tarina siitä

1980-luvun lopulla psykologit kehittivät tutkimusasetelman: noin sataa naista haastateltiin perusteellisesti heidän omasta lapsuudestaan raskauden aikana, ja vuotta myöhemmin katsottiin, miten 1-vuotias lapsi käyttäytyi heidän kanssaan. Ennuste piti paikkansa noin 3 tapauksessa 4:stä. Myöhemmin tulos laskettiin 18 otoksesta kerralla - osumien osuus pysyi samana.

75%

Suunnilleen näin usein lapsen käytös vastasi äidin lapsuuskertomukseen perustuvaa ennustetta

Yllättävintä oli, ettei ennustanut lapsuuden vaikeus. Vaikean menneisyyden kokeneiden naisten lapset olivat yhtä usein rauhallisia ja turvallisesti kiintyneitä, jos äiti pystyi kertomaan menneisyydestään johdonmukaisesti: yksityiskohtineen, kivun tunnustaen, silottelematta ja vaipumatta katkeruuteen kesken lauseen. Katkonainen tai siloteltu kertomus ennusti toistumista.

Tutkijat itsekin myöntävät selityksessä olevan aukon: ulospäin näkyvä asia - se, kuinka herkästi äiti reagoi itkuun - kattaa yhteydestä vain osan. Loppu perustuu johonkin, mitä ei toistaiseksi ole onnistuttu kunnolla mittaamaan.

Vanhemman lapsuuskertomuksen ja lapsen käytöksen yhteys toistuu otoksesta toiseen, mutta siitä, mikä sitä tarkalleen ylläpitää, kiistellään yhä

Siksi ”välittyy” ei tässä tarkoita ”ennalta määrättyä”. Kyse on siirtyneestä todennäköisyydestä: malli tekee yhdestä reaktiosta nopeimman, muttei ainoaa mahdollista.

Testaa itsesi1 / 2

Miksi tuttu reaktio purkautuu ajatusta nopeammin?

Lähteet

  1. P. Fonagy, H. Steele, M. Steele, Child Development, 1991
  2. M. van IJzendoorn, Adult Attachment Interviewin ennustusvoimaa koskeva meta-analyysi, Psychological Bulletin, 1995

Seuraavaksi sarjassa ”Lapsuus”

3 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa

Kaikki artikkelit

Vielä 3 sarjan artikkelia sovelluksessa

Ne löytyvät kohdasta ”Psykologia → Lapsuus”. Ilmainen.

Tietovisa · 14 kysymystäKuinka hyvin tunnet aiheen ”Lapsuus”?