Miten sitä mitattiin
Osallistujia pyydettiin auttamaan: joillekin kerrottiin yhden lapsen tarina, jossa mainittiin lapsen nimi ja näytettiin valokuva, toisille kerrottiin miljoonista apua tarvitsevista ja kolmannelle ryhmälle näytettiin molemmat. Tutkijat vertasivat, kuinka paljon ihmiset olivat valmiita lahjoittamaan.
Yllättävin tulos saatiin kolmannessa ryhmässä. Tilastojen lisääminen yhden lapsen tarinaan ei vahvistanut reaktiota, vaan heikensi sitä. Numerot ikään kuin sammuttivat myötätunnon, jota ihmiset jo tunsivat tiettyä ihmistä kohtaan.
Tätä selitetään sillä, että myötätunto toimii mielikuvien kautta. Yhden ihmisen voi kuvitella: hänen kasvonsa, huoneensa ja päivänsä. Miljoonaa ihmistä ei voi kuvitella, joten mielikuvan tilalle tulee abstraktio, johon tunnereaktio ei käynnisty.
Tunnistettavan uhrin vaikutus: toistuu erilaisissa asetelmissa
Mitä tästä seuraa
Ensimmäinen seuraus on käytännöllinen: jokainen avustuskeräys rakennetaan yhden tarinan ympärille. Se ei ole manipulointia manipuloinnin vuoksi, vaan ainoa tapa murtautua lukujen aiheuttaman turtumuksen läpi.
Toinen seuraus on epämiellyttävämpi. Halukkuutemme auttaa liittyy heikosti katastrofin laajuuteen. Miljooniin ihmisiin vaikuttava tapahtuma voi herättää vähemmän reaktiota kuin yhden ihmisen kohtalo, jolloin apu jakautuu epäoikeudenmukaisesti.
Tästä seuraa alan tutkijoiden suositus: kun rajallista apua täytyy jakaa, luota laskelmiin äläkä reaktion voimakkuuteen. Tunteesi voivat kertoa, ketä haluat auttaa, mutta ne eivät kerro, missä apua tarvitaan eniten.
On hyvä huomata myös toinen puoli. Kyky reagoida yhden ihmisen tilanteeseen ei ole puute, vaan sen varassa auttaminen ylipäätään toimii. Ongelma ei ole kyky itsessään, vaan sen soveltaminen silloin, kun kyse on tuhansista.
Joskus kokeillaan myös päinvastaista tapaa: yksi ihminen esitetään monien edustajana. Se toimii vaihtelevasti, koska mittakaavan mainitseminen palauttaa saman lukujen aiheuttaman turtumuksen.
Tutkijat korostavat erikseen myös voimattomuuden tunnetta. Kun katastrofi näyttää liian suurelta, ihmiselle voi tulla ajatus, ettei hänen panoksensa muuta mitään, ja tämäkin vähentää halukkuutta auttaa.
Miten halukkuus auttaa muuttuu uhrien määrän kasvaessa?
Mitä tapahtuu, kun yhden ihmisen tarinaan lisätään tilastoja?
Lähteet
- Halukkuuden auttaa on kuvattu vähenevän uhrien määrän kasvaessa päätöksenteon psykologian tutkimuksissa
- tilastojen lisääminen yhden ihmisen tarinaan vähensi reaktiota
Seuraavaksi sarjassa ”Empatia”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa
