Voiko empatiaa kehittää

Yhden sanan alle mahtuu kolme eri asiaa. Ensimmäinen on tunnereaktio: sinusta tuntuu pahalta, kun lähelläsi olevalla ihmisellä on paha olla. Toinen on tarkkuus: arvaat oikein, mitä hänelle juuri nyt tapahtuu. Kolmas on halu tehdä asialle jotakin. Ne liittyvät toisiinsa vain löyhästi. Voit tuntea terävästi toisen tuskan ja silti erehtyä toistuvasti sen syystä - ja lohduttaa väärällä tavalla.

Synnynnäisestä osuudesta kiistellään, mutta suuruusluokka on sama. Kaksostutkimuksissa sen osuudeksi saadaan noin kolmasosa eroista, kun taas yhteisiä geneettisiä muunnoksia koskevissa analyyseissä osuus on noin kymmenesosa. Vaikka käytettäisiin suurempaa arviota, kaksi kolmasosaa vaihtelusta selittyy kokemuksella, ympäristöllä ja tottumuksilla.

Se on yleisin neuvo - ja se toimii kokeissa huonoimmin. 25 kokeen sarjassa ihmisiä pyydettiin arvaamaan kumppaninsa tunteita ja mielipiteitä ja joskus myös sitä, valehteliko tämä. Yhtä ryhmää pyydettiin ensin asettumaan toisen asemaan, toista ei. Ensimmäisen ryhmän tarkkuus ei parantunut, vaan oli paikoin jopa heikompi: mielikuvitus ei sijoittanut tilalle todellista ihmistä, vaan oman mallisi hänestä.

Apu tuli muualta - ei toisen näkökulman ottamisesta, vaan sen selvittämisestä. Tarkkuus parani yhdessä tilanteessa: kun ihmisellä oli mahdollisuus kysyä ja kuulla vastaus. Se kuulostaa ärsyttävän yksinkertaiselta, mutta juuri siinä piilee harjoiteltava taito.

Harjoiteltavissa ei ole herkkyys, vaan tapa pitää arvaus arvauksena. Täydennät toisen mielentilan silti sekunnin murto-osassa - aivosi eivät osaa toimia toisin. Ero syntyy siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi: pidätkö tätä tulkintaa faktana vai esitätkö lyhyen kysymyksen ja korjaat sitä?

Vastauksessa on myös epämukava puolensa. Tunnetussa kokeessa opiskelijoita lähetettiin rakennuksesta toiseen pitämään saarnaa - osan aiheena oli laupias samarialainen. Matkalla käytävällä makasi ihminen, joka voihki. Saarna-aihe ei vaikuttanut juuri lainkaan. Merkitystä oli sillä, sanottiinko opiskelijalle hänen olevan myöhässä. Otos oli pieni, noin 40 ihmistä, mutta pysähtyneiden osuus muuttui jyrkästi.

Johtopäätös on yksinkertainen: kykysi reagoida ei ole sinussa tasaisesti käytettävissä. Se heikkenee, kun sinulla on kiire tai mielessäsi pyörii 10 asiaa. Empatian kehittäminen tarkoittaa siis paitsi kysymyksen harjoittelua myös sellaisen hetken valitsemista, jolloin sinulla on riittävästi huomiota kuunnella vastaus.