Miten laiva upotetaan jo telakalla
Aluksen vakaus perustuu yksinkertaiseen suhteeseen: missä sen painopiste on ja missä veden noste vaikuttaa. Mitä alempana painopiste on, sitä helpommin laiva oikaisee kallistumansa. Vasan painopiste nostettiin ylemmäs: yhden sijaan rakennettiin kaksi tykkikantta, laivaan tuli yli 60 tykkiä ja korkea perä satoine veistettyine hahmoineen. Alhaalla painolastia sijoitettiin niin paljon kuin kapeaan ruumaan mahtui: enempää kiveä sinne ei yksinkertaisesti mahtunut.
Näin ei käynyt tyhmyyttään. Ruotsi oli sodassa, kuningas halusi Itämeren mahtavimman laivan, ja mittoja muutettiin rakennustöiden edetessä. Nykyisessä mielessä piirustuksia ei ollut: runko rakennettiin kokemuksen ja mittasuhteiden perusteella, eikä telakalla ollut kokemusta kaksikantaisesta aluksesta. Laivanrakennusmestari Henrik Hybertsson kuoli vuotta ennen kuin alus lähti merelle. Vasan viimeisteli toinen mies toisen tekemien arvioiden pohjalta.
Koe, joka keskeytettiin
Laiva kuitenkin testattiin. Vara-amiraali Klas Fleming käski 30 miestä kannelle ja juoksutti heitä laidalta toiselle: näin alusta keinutettiin, jotta nähtäisiin, kuinka nopeasti se oikaisi. Jokaisella juoksukerralla Vasa kallistui yhä enemmän.
30 miestä kannelle. Ainoa 1600-luvulla käytettävissä ollut vakauskoe: vakautta ei pystynyt laskemaan.
Juoksu laidalta toiselle. Laivaa keinutetaan käsivoimin ja katsotaan, palaako se helposti pystyasentoon.
Keskeytys kolmannen kerran jälkeen. Heilahdus kasvoi liian nopeasti. Koe keskeytettiin, mutta lähtöä ei peruttu eikä painolastia lisätty.
Päätöstä perua lähtö ei käytännössä voinut tehdä kukaan: kuningas odotti laivaa ja painosti kirjeitse Preussin sodasta, kun taas painolastin lisääminen olisi laskenut alemmat tykkiaukot aivan vedenpinnan tasolle. Lähtöpäivänä tuuli oli heikko. Niemen takana kukkuloilta tullut puuska osui Vasaan, laiva kallistui ja vesi syöksyi tervehdyksiä varten avoinna olleista tykkiaukoista sisään. Muutamassa minuutissa se oli pohjassa. Noin 30 ihmistä kuoli, eikä tutkinta löytänyt syyllisiä.
Miksi tätä virhettä voi nyt koskettaa
Itämeri on murtovetinen, eikä siellä elä laivamatoa, joka syö puuta lämpimissä merissä. Vasa makasi merenpohjassa 333 vuotta ja nostettiin vuonna 1961 lähes ehjänä. Se on ainoa täysin säilynyt 1600-luvun laiva.
museossa olevasta aluksesta on aitoa 1600-luvun puuta
Maissa runko mitattiin, ja sen huomattiin olevan epäsymmetrinen: vasen laita oli oikeaa paksumpi. Nostettujen työkalujen joukosta löytyi eripituisia viivoittimia. Ruotsalainen jalka jaettiin 12 tuumaan, amsterdamilainen 11:een. Kirvesmiehet työskentelivät rinnakkain, kukin oman mittansa mukaan, eikä kukaan sovittanut mittoja yhteen.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Historia → Suuret virheet”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Tukholman Vasamuseo ja sen tutkijoiden tekemät rungon mittaukset: laitojen epäsymmetria ja eri jaloilla tehdyt viivoittimet. Uppouminen - 10. elokuuta 1628
- nosto - 1961
- kuolleita arvioidaan olleen noin 30