Aivot vertailevat, koska mittatikkua ei ole
Et voi tietää pelkästään itsestäsi, pärjäätkö. Ei ole lämpömittaria, joka näyttäisi ”normaalin tahdin”, ”normaalin äidin” tai ”normaalin ammattilaisen”. Vuonna 1954 psykologi Leon Festinger esitti yksinkertaisen ajatuksen: siellä, missä objektiivista mittaa ei ole, ihmiset käyttävät mittapuuna muita ihmisiä. Siitä lähtien se on ollut yksi sosiaalipsykologian kestävimmistä ajatuksista.
Itsessään vertailu ei ole myrkkyä. Kun vertaat itseäsi ihmiseen, joka osaa jo sen, mitä olet opettelemassa, vertailu toimii suuntana: jos hän pystyi siihen, reitti on olemassa. Sama mekanismi kuitenkin kääntyy heti, kun toinen ihminen alkaa vaikuttaa aivan eri lajia olevalta. Silloin hänen menestyksensä lakkaa olemasta todiste siitä, että se on mahdollista, ja muuttuu todisteeksi sinun riittämättömyydestäsi.
Kyse ei ole toisesta ihmisestä, vaan siitä, pidätkö hänen reittiään itsellesi mahdollisena. Yksi ja sama toisen saavutus voi antaa sinulle voimaa tai viedä sitä sen mukaan, mihin kohtaan asteikkoa hänet sijoitat.
Miksi sosiaalisen median syöte rikkoo tämän mittapuun
Naapurisi näit kokonaisuudessaan: sekä hänen hyvän viikkonsa että sen, jolloin hän ei poistunut kotoa. Syöte näyttää vain huippuhetket, eikä vain yhdeltä ihmiseltä vaan sadoilta yhtä aikaa. Vertaat tavallista tiistaitasi jokaisen tuttusi parhaaseen päivään. Alla oleva suhde on havainnollistus, ei tilastotieto.
Kymmenestä tutustasi kahdella oli hyvä päivä - juuri he näkyvät syötteessäsi
Siksi sinusta tuntuu, että vain sinä jäät jälkeen. Muut kahdeksan, joiden päivä oli tavallinen tai raskas, eivät vain julkaisseet mitään. Vertaat itseäsi ihmisten sijaan heidän näyteikkunaansa - ja häviät jo lähtökohtaisesti, koska tunnet oman kulissien takaisen elämäsi kokonaan.
Se, kuinka kovasti tämä vaikuttaa itsetuntoon, on asia, josta on rehellisempää sanoa: ”asia ei ole täysin selvä”. Sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan, vertailun ja alakuloisen mielialan välisiä yhteyksiä havaitaan säännöllisesti, mutta ne ovat pääosin korrelatiivisia: emme tiedä, pilaako syöte mielialasi vai selaatko pidempään silloin, kun olosi on huono. Kokeissa vaikutus on havaittu, mutta se on pieni eikä koske kaikkia - näyttö on keskivahvaa, joten suhtaudu siihen suuntana, älä mitattuna suureena.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Psykologia → Itsetunto”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Leon Festinger, ”A Theory of Social Comparison Processes”, Human Relations, 1954
- katsaus sosiaalisen median ja hyvinvoinnin yhteyteen: Verduyn et al., Social Issues and Policy Review, 2017