Koe, joka meni pieleen
1920-luvulla suuressa tehtaassa haluttiin selvittää, millaisessa valaistuksessa ihmiset työskentelevät parhaiten. Tehtävä oli tekninen ja selkeä: löytää optimaalinen valaistus. Valoa alettiin lisätä, ja tuotanto kasvoi. Kaikki näytti sopivan yhteen.
Sitten valoa alettiin vähentää, ja tuotannon odotettiin laskevan. Tuotanto jatkoi kasvuaan ja pysyi korkeana jopa kuutamoa muistuttavassa valaistuksessa. Tekninen selitys mureni, ja tilalle tuli toinen: ihmiset työskentelevät paremmin yksinkertaisesti siksi, että heitä tarkkaillaan.
Koe osoitti, että työntekijöihin kohdistuva huomio lisää tuotantoa itsestään.
Tämä muotoilu syntyi myöhemmin ja perustui heikkoihin perusteisiin. Kun alkuperäiset muistiinpanot tutkittiin uudelleen, kävi ilmi, että ryhmiä oli vähän, olosuhteet muuttuivat samanaikaisesti muiden asioiden kanssa ja osa kasvusta osui yhteen työviikon alkamisen kanssa.
Mitä uudelleenanalyysi osoitti
Vuosikymmeniä myöhemmin tutkijat löysivät alkuperäiset tiedot ja laskivat tulokset uudelleen. Kuuluisasta ilmiöstä ei löytynyt selkeää näyttöä. Sen sijaan löytyi muita selityksiä: naispuoliset työntekijät oli valittu erilliseen pieneen ryhmään, heille maksettiin eri tavalla, heille järjestettiin taukoja ja heidän kanssaan keskusteltiin muutoksista.
Tarkkailun vaikutus tuotantoon: alkuperäiset tiedot heikkoja, toistot epäselviä
Itse ajatusta ei silti ole hylätty. Se, että tutkimukseen osallistuminen muuttaa käyttäytymistä, on saanut vahvistusta monilla muilla aloilla: ihmiset pesevät kätensä useammin, kun he tietävät, että heitä tarkkaillaan, ja pitävät tarkempaa päiväkirjaa, kun heidän merkintöjään tarkistetaan. Kuuluisa tehdas ei vain osoittanut sitä.
Miksi tarina elää sitkeästi
Tarinassa on kaikki mieleen painuvan kertomuksen ainekset: yllättävä käänne, yksinkertainen opetus ja käytännöllinen johtopäätös esihenkilölle. Tällaisia tarinoita kerrotaan mieluummin eteenpäin kuin esitellään aineiston analyysiä, ja ne selviävät omasta kumoamisestaan vuosikymmenten ajan.
Tarinasta jää silti yksi hyödyllinen opetus, ja se liittyy menetelmään. Jokainen ihmisten mittaaminen muuttaa sitä, mitä mitataan, ja tämä on otettava huomioon tutkimuksen suunnittelussa, ei vasta keskustelun lopussa.
Lue loppuun Miqo-sovelluksessa
Vielä 1 minuutti, ja lopussa tietovisa. Artikkeli löytyy kohdasta ”Psykologia → Laiskuus ja motivaatio”
Osoita koodia puhelimen kameralla, niin App Store tai Google Play avautuu.
Lähteet
- Hawthornen tehtaan tutkimukset tehtiin vuosina 1924-1932. Vuosina 2009-2011 tehty säilyneiden alkuperäisten tietojen uudelleenanalyysi ei vahvistanut ilmiötä siinä muodossa, jossa se alun perin esitettiin