FI
LataaLataa

Miten paniikki syntyy väkijoukossa

Miqon toimitus · 3 lähdettä

Ensimmäiset minuutit: kuka uskoo tilanteen ensin todeksi

Olet sisällä, ja jokin on pielessä: outo haju, humina, hälytys, joka voi olla harjoitus. Ensimmäiseksi katsot muita. He tekevät samoin. Jokainen näkee ympärillään rauhallisia kasvoja ja ajattelee ylireagoivansa. Mutta tämä rauhallisuus ei ole arvio tilanteesta, vaan heijastus muiden rauhallisuudesta.

Vuonna 1968 Latané ja Darley pyysivät osallistujia täyttämään kyselyä huoneessa, johon tuli savua ilmanvaihdosta. Yksin istuneista noin kolme neljästä meni nopeasti ilmoittamaan savusta. Jos vieressä istui kaksi tutkijan avustajaa, jotka jatkoivat kirjoittamista kuin mitään ei olisi tapahtunut, savusta ilmoitti noin yksi kymmenestä. Sama huone, sama savu - vain seura oli eri.

75%huoneessa yksin
10%kaksi rauhallista vieressä

Tältä ensimmäinen vaihe näyttää: liikettä ei ole liikaa vaan liian vähän. Ihmiset keräävät vielä tavaroitaan, viimeistelevät viestiään, kysyvät: "Eihän tämä varmasti ole harjoitus?" Juuri tässä kuluu minuutteja, jotka osoittautuvat myöhemmin ratkaiseviksi.

Sitten hälytys muuttuu yksiselitteiseksi, ja kaikki nousevat yhtä aikaa. Monet suuntaavat sille uloskäynnille, josta tulivat sisään: se on tuttu, vaikka toinen olisi lähempänä. Tästä eteenpäin tilanne muuttuu täysin.

Silloin ratkaisee pelon sijaan väkijoukon tiheys

Kun neliömetrillä on 3-4 ihmistä, voit vielä valita, mihin astut. Noin 5-6 ihmisen kohdalla kosketus muuttuu jatkuvaksi: kehosi on puristuksissa joka suunnalta, ja takariveistä tuleva tönäisy välittyy ihmisten läpi kuin vedessä. Väkijoukko alkaa keinua aaltoina riippumatta siitä, mitä kukin haluaa. Tarkasta rajasta kiistellään: se riippuu paikan geometriasta ja väkijoukon kulkusuunnasta.

Tiheysasteikko: 6 ihmistä neliömetrillä. Noin 5 ihmisestä alkaen väkijoukko virtaa eikä kävele

Se, mikä ulkopuolelta näyttää paniikilta, tuntuu sisältä toisenlaiselta: virta vie sinua. Kenelläkään ei ole suunnitelmaa, eikä tilaa tehdä päätöksiä ole. Jos joku kaatuu, kehot täyttävät aukon heti. Tungoksessa vaarallista on rintakehään kohdistuva paine, ei muiden julmuus.

Elokuvamainen paniikki - jokainen ajattelee vain itseään ja kaikki tallaavat toisiaan - on todellisissa tapahtumissa harvinaista. Tulipalojen ja terrori-iskujen selvitykset kuvaavat kerta toisensa jälkeen päinvastaista: tuntemattomat jakavat vettä, vetävät toisiaan turvaan ja ohjaavat uloskäynnille.

✕ MYYTTI

Tungoksessa ihmiset muuttuvat kauhusta raaoiksi ja tallaavat toisiaan.

✓ FAKTA

Useammin tapahtuu päinvastoin: tuntemattomat auttavat. Vaaraa ei aiheuta julmuus vaan paine, jota tiheässä väkijoukossa kukaan ei hallitse - eivät edes ne, jotka tönivät.

Testaa itsesi1 / 2

Miksi ihmiset voivat ensimmäisinä minuutteina viivytellä lähtöä?

Lähteet

  1. Latané & Darley, "Sivustakatsojien puuttumisen ryhmäestäminen hätätilanteissa", Journal of Personality and Social Psychology, 1968
  2. Helbing, Johansson & Al-Abideen, "Väkijoukkokatastrofien dynamiikka: empiirinen tutkimus", Physical Review E, 2007
  3. Druryn ja Reicherin tutkimukset ihmisten käyttäytymisestä hätätilanteissa

Seuraavaksi sarjassa ”Joukkopsykologia”

3 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa

Kaikki artikkelit

Vielä 3 sarjan artikkelia sovelluksessa

Ne löytyvät kohdasta ”Psykologia → Joukkopsykologia”. Ilmainen.

Tietovisa · 14 kysymystäKuinka hyvin tunnet aiheen ”Joukkopsykologia”?