Värväys alkaa tavallisesta tutustumisesta
Lähes kukaan ei päätä: ”Menen liittymään lahkoon.” Ensimmäinen kontakti näyttää harmittomalta: maksuton stressinhallintakurssi, keskustelukerho, vapaaehtoisprojekti tai illallinen uuden tuttavan luona. Tässä vaiheessa organisaatiosta, sen johtajasta tai vaatimuksista puhutaan tuskin lainkaan.
Sitten alkaa se, mitä entiset jäsenet kutsuvat ”rakkauspommitukseksi”: sinua huomioidaan tavalla, jota olet kaivannut jo pitkään. Ilmaus vakiintui 1970-luvulla Yhdistymiskirkon yhteydessä, mutta keinoa kuvattiin myöhemmin hyvin erilaisissa ryhmissä. Yksi tärkeä yksityiskohta: rekrytoijat eivät yleensä teeskentele. He ovat aidosti iloisia sinusta, koska ovat itse kokeneet saman muutama vuosi aiemmin.
Tällaisiin ryhmiin eivät liity ”heikot ihmiset”. Haavoittuvaksi ei tee luonne vaan elämäntilanne: muutto, avioero, työpaikan menetys tai ensimmäinen opiskeluvuosi vieraassa kaupungissa. Vanhat siteet ovat heikentyneet, uudet eivät ole vielä syntyneet - ja ryhmä tulee juuri tähän aukkoon.
Tutustuminen. Sinua ei kutsuta organisaatioon vaan konkreettiseen tapahtumaan: luennolle, kurssille tai illalliselle.
Lämpö. Paljon huomiota ja nopeasti syntyvä ”oma” porukka - tunne siitä, että sinut viimein ymmärretään.
Ensimmäinen suostumus. Pieni pyyntö: jää seminaariin, auta tapahtumassa, kutsu ystäväsi.
Vaihtokauppa. Vähitellen vaihdat aikasi, voimasi ja vanhat siteesi paikkaan ryhmän sisällä.
Miksi lähteminen on liittymistä vaikeampaa
Jokainen askel on pieni ja vapaaehtoinen - siksi se toimii. Sosiaalipsykologiassa tämä yhdistetään tarpeeseen toimia johdonmukaisesti: ihminen sovittaa tekonsa jo tekemiinsä valintoihin. Jos lähdet seminaarista, jota varten pyysit vapaata töistä ja kutsuit ystäväsi, myönnät erehtyneesi kahdesti.
Toinen mekanismi on tiedon porrastaminen. Opetusta annetaan kerroksittain: tulokas saa pehmeän, lähes maallisen version, ja se, mihin ryhmä todella uskoo, paljastetaan niille, jotka ovat jo panostaneet. Kun näet kokonaiskuvan, ryhmän ulkopuolella ei juuri enää ole ihmisiä, joille voisit soittaa.
- Johtaja ja sisäpiiri
- Vihityt: opetuksen koko versio
- Aktiivijäsenet: velvollisuudet ja säännöt
- Tulokkaat: pehmeä versio ja lämmin vastaanotto
- Vieraat: maksuton luento tai kurssi
Siksi lähteminen ei ole vain rakennuksesta ulos astumista. Se tarkoittaa, että menetät yhdellä kertaa sosiaalisen piirisi, päivärytmin ja selityksen sille, mitä varten kaikki oli. Useammin lähtöä lykätään kuin lähdetään.
Silti useimmat lähtevät. Sosiologi Eileen Barker seurasi 1980-luvulla Yhdistymiskirkon leiriseminaariin osallistuneita: kahden vuoden kuluttua organisaatiossa oli jäljellä alle 5 prosenttia. Rekrytoinnista tiedämme kuitenkin pääasiassa lähteneiden kertomuksista, joten kuva painottuu heidän näkökulmaansa.
Lahkoon ei liitytä yhdellä päätöksellä. Sinne päädytään kymmenellä pienellä suostumuksella, joista jokainen näyttää yksinään normaalilta.
Miksi ryhmästä lähteminen voi olla liittymistä vaikeampaa?
Mitä kannattaa tarkistaa, kun sinut kutsutaan uuteen ryhmään?
Lähteet
- Robert Lifton, ”Ajatusuudistus ja totalismin psykologia” (1961)
- Eileen Barker, ”Moonilaisten tekeminen” (1984)
- sosiaalipsykologian johdonmukaisuusperiaatetta käsittelevät tutkimukset
Seuraavaksi sarjassa ”Sektit ja kultit”
2 artikkelia kokonaan sivustolla, vielä 3 sovelluksessa
